Tag: markkinointi

Mitä tarkoittaa brändityö?

Brändi ja sen merkitys liiketoiminnassa on iskostunut jo hyvin suomalaiseen yrityskulttuuriin. Brändin ymmärtämisestä seuraa mielenkiinto siitä, mitä kaikkea sen avulla voidaan saada aikaiseksi ja kuinka paljon sillä on yrityksen arvoa kasvattava vaikutus. Näiden asioiden oivaltaminen on jo loistava lähtökohta brändityölle.

 Brändityö alkaa yrityksen juurista

Tietämättömyys ja kysymysmerkit ilmaantuvat kuvioihin siinä vaiheessa kun aletaan hommiin ja kääritään hihat. Mitä brändityö konkreettisesti on? Mitä se pitää sisällään ja milloin ensimmäiset tulokset ovat nähtävissä?

Brändityö ei ole markkinointisuunnitelma eikä uuden logon suunnittelu. Brändityö ei myöskään ole uusasiakashankintaa, vaan asiakasvirta on pikemminkin päämäärätietoisen brändityön tulos pidemmällä aikavälillä.

Brändin rakentaminen menee pintaa syvemmälle – yrityksen juurille. Se on määrätietoista työskentelyä yrityksen identiteetin sekä arvojen pohjalta kohti selkeitä sekä ennalta määrättyjä tavoitteita ja visiota. Nimenomaan vahvat brändit eivät synny itsestään vaan ne ovat luomisen tulosta. Kuitenkin brändi syntyy joka tapauksessa, on sitä rakennettu tai ei. Ikävintä on kuulla yrityksistä, jotka ovat toimineet parikymmentä vuotta eikä yritys herätä minkäänlaisia mielikuvia. On oltu olemassa olematta aidosti oma itsensä ja unohdettu kertoa erottavista tekijöistä omille kohderyhmille. Tällaisia tarinoita kuullessaan ei voi muuta kuin miettiä, minkälaista arvoa yritykselle olisi voitu rakentaa kahdenkymmenen vuoden ajan.

Vahva brändi tarvitsee aina uusia tapoja tuoda itseään ilmi

Brändin syntyminen on monen yhtälön summa ja loppu kädessä asiakas päättää kuinka ja millaiseksi brändi muodostuu. Kun yritykselle on suunniteltu jokin kilpailijoista poikkeava ja erottuva piirre tai ominaisuus, brändin päämäärätietoinen rakentaminen voi alkaa. Bränditekijä voi liittyä piirteen tai ominaisuuden lisäksi myös esimerkiksi hintaan tai jakeluun. Kaksi tärkeintä brändityön vaihetta on brändi-identiteetin rakentaminen sekä sellaisen keinon löytäminen, joka tuo lisäarvoa toimialan muihin brändeihin nähden. Ne ovat vahvan brändin tärkeimmät rakennuspalikat.

Vahvan brändin syntyminen ja ylläpitäminen vaatii uusia tapoja, ideoita ja innovaatioita tuoda brändiä ilmi. Brändityö on siis jatkumo, eikä valmista tule niin kauan kuin yritys hengittää. Asiakkaat haluavat olla jatkuvasti tietoisia siitä, miksi juuri sinun brändisi on ainutlaatuinen. Brändityö on siis vankan pohjan päälle rakennettua esillä olemista sellaisissa kanavissa, jotka on harkittu tarkkaan kohderyhmäkohtaisesti. Vahvan brändin luomisessa pitää viesti tuoda esiin sellaisella tavalla, joka erottuu kirkkaasti joukosta ja vauhdittaa voimakkaasti brändin menestystä. Brändihaasteena on jäädä asiakkaiden mielikuviin lujittamaan asenteita ja pitkiä asiakassuhteita.

 

Ihmisten mielikuviin vaikuttamalla saadaan parhaiten kasvatettua tunnettuutta. Tarve herättää mielikuvan ja mielikuva herättää esiin kaikkein vahvimmat brändit!

Innovaationa brändistrategia

Yritykset joutuvat miettimään kaiken aikaa keinoja erottuakseen kilpailijoistaan, jotta saavat kasvatettua kilpailukykyä. Kilpailukyvyn hankkimiseksi keinot ja luovuus saattavat olla yrityksellä hukassa tai ainakin uupua resurssien puutteesta. Luovuus unohtuu ja myrkyttyy kiireen sekä konkreettisten töiden lomassa. Kuulostaako tutulta? Kuitenkin menestyneimmät yritykset pystyvät luomaan mullistavia innovaatioita ja sen varassa eläminen kannattelee jopa vuosikymmeniä (Solatie & Mäkeläinen 2013, 40). Kun kilpailijat pääsevät vuosien päästä samalle tasolle, on innovaattori jo rakentanut itselleen hyvin vahvan ellei peräti ylivoimaisen kilpailuedun. Tätähän me kaikki haluamme olla – innovaattoreita!

Haluan kuitenkin haastaa, voiko uusi brändistrategia olla uusi innovaatio? Innovaatioita on hyvin monenlaisia ja tavallisesti ne liitetään vain tuotteiden, palveluiden tai teknologia kehittämiseen. Innovaatio voi kuitenkin olla esimerkiksi yrityksen käyttöönottama uusi prosessi, uusi organisatorinen menetelmä liiketoimintakäytännöissä tai markkinointiprosessi. Markkinointi-innovaatio on yrityksen käyttöönottama uusi markkinointistrategia tai –menetelmä, joka olennaisesti eroaa yrityksen aikaisemmista menetelmistä ja toimintamalleista eikä sitä ole aikaisemmin käytetty. Markkinointi-innovaatioihin katsotaan kuuluvaksi myös brändi-innovaatiot. (Solatie & Mäkeläinen 2013, 29-32.) Yhteenvetona perusteluja miksi brändistrategia on merkittävä innovaatio ja mitä hyötyä siitä saadaan;

  • Yritykselle -> vahvempi brändi-identiteetti, selkeät/yhtenäiset toimintatavat, tunnettuuden kasvu, suunnitelmallisuus, tuloksen kasvu
  • Asiakkaalle -> vahvempi brändi-imago, selkeät viestit ja assosiaatiot, uskollisuus, luotettavuus, mielenkiintoisuus

Tikka & Gävert (2014) kirjoittavat tieteellisessä artikkelissaan brändi-innovaation merkityksestä. Arvonluonnin keinot ovat muuttuneet ja meillä on käsissämme uuden bisneksen rakennuspalikat. Tarvitsemme aivan uudenlaista näkemystä bisneksen mahdollisuuksista ja päämääristä. On käytävä kriittisempää keskustelua siitä kuinka roolit muuttuvat uudenlaisessa maailmassa ja miten yritysten on muututtava mukana, koska suomalaista liike-elämää sekä julkista keskustelua hallitsevat edelleen vanhan aallon narratiivisuus. Lisäksi yritykset tarvitsevat avoimempaa asennetta uusien strategioiden ja innovaatioiden suunnittelussa ja niiden tukemisessa. Näin voimme saada suuriakin moottoreita käyntiin. (Mts. 65.) Yhteiskunnassamme tulisi nähdä innovaatiot uudella tavalla ja antaa niiden kehittämisessä tilaa luovuudelle. Yritysten on aika reagoida nopeasti muuttuneeseen ympäristöön, käännekohtiin yrityksen prosesseissa sekä kykyyn ennakoida tulevaisuutta. Uusi brändi-innovaatio nostaa yrityksen arvoa ja on yksi kasvuhakuisen yrityksen välttämättömistä toimenpiteistä. Digitaalisessa ajassa korostuvat juuri aineettomat ja kulttuuriset innovaatiot.

Yritys pystyy luomaan innovaationsa itse tai yhteistyökumppanin avulla, joka tietenkin vaatii resursseja, kuten alussa totesimme. Resurssien kohdentaminen brändistrategian innovointiin on kuitenkin kannattavaa ja luo juuri niitä ominaisuuksia ja toimintamalleja yritykselle, joita menestyminen sekä kasvu vaativat. Brändi voi olla ulospäin vahva vain jos sisäinen brändialusta on tehty vahvaksi. Yrityksen vahvasta brändialustasta kumpuava brändi-identiteetti, ydinviestit, sisäinen osaaminen ja henkilöstön käyttäytymismalli ovat kaikkein vaikeimmin kilpailijoiden kopioitavissa. Koska brändi-innovaatio ei ole yksi prosessi vaan jatkumo, yritys lisää sillä kestävää kilpailukykyä. Jatkuvan toiminnan matkiminen on kilpailijoille haastavaa. Nyt siis kilpaillaan kiivaasti luovuudesta, innovaatioista sekä brändivapaasta tilasta!

-Ideavuon Elli eli Annika-

Mitä olen oppinut mainosalalta

–Vaikka mainosalan ihmiset ovatkin hulluja ja luovia, perustuu heidän työnsä 90-prosenttisesti analyyttiseen ajatteluun ja hyvään taustatyöhön, on Jesse Korolainen saanut harjoitteluaikanaan todeta. –Se loppu 10% on sitten sitä, joka erottelee toisistaan mainostoimistot ja mainostajat: pitää olla uskallusta erottua laumasta, muistuttaa Mika Lehtovuori.

Työharjoitteluni lähestyy loppuaan ja tässä vaiheessa haluaisin jakaa hieman ajatuksiani saamastani kokemuksesta. Hyvin pitkälti ajatusmaailmani ja käsitykseni mainosalasta on muuttunut verrattuna vuoden takaiseen. Kuvittelin alan olevan kuin lasten leikkiä, mutta todellisuus onkin hieman erilainen.

Kuten aiemmissa artikkeleissani olenkin maininnut, ei mainonta suinkaan ole kallista. Tai voihan se mainos tuntua ostettaessa kalliilta, mutta todennäköisesti hyvin kohdennetun ja ideoidun mainoksen tuotot ovat moninkertaiset panostukseen nähden. Tietysti mainontaa voi tehdä itse ja varmasti sitä saa tehtyä halvallakin, mutta kannattaa miettiä, onko tästä hyötyä ja voisiko ajan käyttää paremmin? Jos mainosta ei kohdenneta oikein, eikä sen ideaa mietitä kunnolla, syntyy nopeasti mielikuva kalliista ja tehottomasta mainonnasta. Pienyrityksen kannalta mainonnan pohjatyön hinta saattaakin tuntua kalliilta, koska työmäärä on sama riippumatta yrityksen koosta.

Kenties suurin oivallus on se, että ala perustuu faktoihin, ei suinkaan hulluihin ideoihin, vaikkakin ne ovat myös tärkeä osa kokonaisuutta. Jokainen alan vakavasti otettava toimija nojaa toimintansa jonkinlaiseen faktatietoon, esimerkiksi kohderyhmistä, yrityksen arvoista ja viestinnän tavoitteista. Erottava tekijä mainosalan yritysten kesken on lopulta kuitenkin luovat ideat, mutta ilman faktoja nekin menevät hukkaan. Uskallan väittää, että 90% työstä perustuu faktoihin ja loput 10% on niitä luovia ideoita.

Lopuksi haluaisin kiittää Ideavuon poppoota mielekkäästä harjoittelupaikasta. Pääsin mukaan mielenkiintoiseen toimistoon, joka on suurten muutosten keskellä. Harjoittelun aikana henkilöstö kasvoi kahdesta neljään, joten uusia toimintamalleja ja roolituksia jouduttiin miettimään. Työnkuva oli monipuolinen ja pääsin mukaan monenlaisiin projekteihin. Jatkossa joudutte valitettavasti keittämään itse kahvinne. Heh.

– Jesse Korolainen, Harjoittelija

Inbound- vs. Outbound-markkinointi

Digitalisaation myötä myös markkinoinnin keinot ovat muuttuneet. Edelleen perinteinen mainonta nähdään keskeisenä osana yrityksen markkinointipalettia, mutta sen rinnalle ovat tulleet erilaiset sosiaalisen median kanavat sekä verkkomarkkinointi. Nykyään puhutaan inbound- ja outbound-markkinoinnista. Mitä nämä kielihirviöt sitten ovat?

Outbound-markkinointia voidaan pitää ”perinteisenä” markkinoinnin keinona. Se sisältää mm. printti-, TV-, ja radiomainonnan, sekä perinteiset ”kylmäsoitot”. Tyypillistä outbound-markkinoinnissa on sen kampanjaluonteisuus, joten voidaan ajatella, että outbound-markkinointi on lyhytjänteistä. Outbound-markkinoinnissa tuotteita ”tyrkytetään” potentiaalisille asiakkaille ja kohderyhmät valikoidaan analyysien perusteella. Outbound-markkinointia pidetään vanhanaikaisena sen vuorovaikutuksen puuttumisen vuoksi ja usein tuotteita tarjotaan asiakkaille väärällä hetkellä. Hyvin toteutettu ja suunniteltu outbound-markkinointi voi kuitenkin olla todella tehokasta, eikä mainonnan hinta ole tuotot huomioon ottaen kallista.

Inbound-markkinoinnissa pyritään saamaan ihmiset kiinnostumaan omasta tuotteesta tai palvelusta mielenkiintoisen, lisäarvoa tuottavan sisällön avulla. Tällaista sisältöä voivat olla vaikkapa blogikirjoitukset tai mielenkiintoinen sosiaalisen median kanava. Tyypillisesti inbound-markkinointi on vahvasti kytköksissä digitaaliseen ympäristöön ja sosiaaliseen mediaan, joissa sisällön jakamien on helppoa ja myös potentiaaliset asiakkaat viettävät aikaansa. Inbound-markkinoinnin kanavina toimivat siis sosiaalinen media, hakukoneet ja blogit. Pitkäjänteisyys on tyypillistä inbound-markkinoinnille, sillä laadukkaan sisällön tekeminen on pitkäjänteinen prosessi ja tulokset näkyvät hitaasti.

Suurimman ongelman kummassakin muodostaa tulosten mitattavuus, sillä vaikka inbound-markkinointia voidaan seurata analytiikan avulla, ei sekään välttämättä anna täydellistä kuvaa markkinoinnin onnistumisesta. Markkinoinnin keinot ovat erilaisia, joten tämä vaikeuttaa ennestään hankalasti tulkittavaa analytiikkaa. Outbound-markkinoinnissa tulokset saattavat näkyä välittömästi, kun taas inbound-toteutuksissa voidaan huomata hyötyä vasta vuosien päästä.

Kumpi markkinoinnin keino on sitten parempi? Kysymykseen ei ole suoraa vastausta, sillä jokaisen yrityksen kohderyhmä on hieman erilainen. Hyvin toteutettu ja kohdennettu outbound-markkinointi on edelleen tehokas tapa lähestyä asiakkaita, kun taas inbound-markkinoinnilla pystytään omaa sanomaa levittämään suhteellisen edullisesti. Parhaat markkinoijat yhdistävätkin nämä kaksi markkinoinnin keinoa, jolloin ne myös tukevat toisiaan.

Inbound vs Outbound

– Jesse Korolainen, Harjoittelija

Mainontako muka kallista?

Työharjoitteluni on nyt hieman yli puolenvälin ja olen oppinut useita asioita markkinoinnin saralla. Erityisesti havaintoni keskittyvät suomalaisiin pienyrityksiin. Juuri niihin toimijoihin, joille markkinointi on elintärkeää.

Suomalaiset pienyritykset eivät usein satsaa markkinointiin ja perusteluina käytetään muun muassa mainonnan kallista hintaa. Usein ei kuitenkaan tulla ajatelleeksi markkinointia investointina yrityksen tunnettuuden kasvattamiseen, joka näkyy lisääntyneenä myyntinä. Toisin sanoen markkinoimattomuus tulee kalliimmaksi kuin markkinointi.

Tyypillisimmät mainostoimistopalvelut, joita pienyritys ostaa, ovat ikkunateippaukset uuteen myymälään ja kenties jopa logosuunnittelu. Markkinointia ei ajatella pitkällä tähtäimellä, vaan halutaan päästä nopeasti alkuun oman firman kanssa. Ikkunateippaukset ja logo ovat toki tärkeä osa yrityksen identiteettiä, mutta erityisen tärkeää olisi panostaa tuotteen tai palvelun lanseeraukseen ja näkyvyyteen eri medioissa, eli brändin rakentamiseen.

Uudelle yrittäjälle brändin rakentaminen saattaa tuntua kalliilta investoinnilta, mutta tätäkin asiaa tulisi ajatella pitkäjänteisesti. Eikä se brändin rakentaminen nyt loppuunsa niin kallista ole. Tämän olen huomannut kuluneen puolen vuoden aikana, kun olen näitä hommia tehnyt.

Harjoittelun aikana olen myös huomannut sen, että yritykset toteuttavat mainontaansa hyvin pitkälti perinteisellä kaavalla, esimerkiksi lehti-ilmoituksilla. Usein ei osata ajatellakaan muunlaisia keinoja markkinoida, ja luovat ideat puuttuvat kokonaan. Yritykset eivät osaa pyytää mainostoimistoilta erottuvaa ja mieleenpainuvaa mainontaa, vaan mainokset toteutetaan ”tutulla ja turvallisella” tavalla.

Yhteenvetona siis väitän, että nimenomaan pienet ja keskisuuret yritykset ovat niitä, joiden tulisi satsata markkinointiin, jotta yritys pääsee kasvamaan. Jos markkinointia ei budjetoida ollenkaan, ollaan jo puoliksi ojassa.

 

Jesse_1103

Jesse Korolainen, ”Junior Advisor”

Verkkosivuillamme käytetään evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Käyttämällä sivujamme hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

Lisätiedot


Eväste (cookie) on pieni tekstitiedosto, jonka internetselain tallentaa käyttäjän laitteelle. Evästeitä käytetään esimerkiksi silloin, kun käyttäjän tietoja halutaan säilyttää tämän siirtyessä internetpalvelun sivulta toiselle. Evästeiden avulla pyritään parantamaan sivuston käyttäjän käyttökokemusta tarjoamalla tälle kiinnostavaa materiaalia. Evästeiden avulla käyttäjistä voidaan kerätä seuraavia tietoja: • Evästeitä on kahden tyyppisiä: ns. stored cookie (pysyvä eväste), joka tallentuu käyttäjän laitteelle, sekä lyhempiaikaisia evästeitä, jotka poistuvat käyttäjän laitteelta tämän poistuttua verkkopalvelusta.

Sulje